Lämmittelyn tärkeys jääkiekossa

Tässä artikkelissa käsitellään lämmittelyä ja venyttelyä sekä niiden merkitystä jääkiekossa. Oli kyseessä sitte peli, harjoitukset tai muualla tapahtuva treeni, on lämmittely ja venyttely avain onnistumiseen, kun kyseessä on fyysistä kuntoa vaativa tekeminen.

Lämmittelyn hyödyt

Itsestään selvät hyödyt ovat tietenkin pienempi todennäköisyys revähdyksille, tai muille vammoille, ja parempi suorituskyky. Lämmittely auttaa näissä asioissa, sillä lämpimissä lihaksissa on enemmän voimaa, sykkeen noustessa ääreisverenkierto avautuu enemmän ja kudosten aineenvaihdunta lisääntyy, koordinaatio paranee hermoimpulssien kulkunopeuden kasvaessa, psyykkinen ja kognitiivinen suorituskyky paranee kehon herätessä kunnolla, lihakset ja nivelet valmistautuvat treeniin sekä alkulämmittelyllä saa hyvin kohdistettua keskittymisen harjoituksiin ja treenistä saa näin enemmän irti. Suurin hyöty tuleekin siis ruumiinlämmön noustessa ja lihasten lämmetessä.

Kaikki tämä vaikuttaa energian aineenvaihduntaan, nopeuteen ja ketteryyteen sekä nivelten toimintaan. Fyysisesti raskaan jääkiekkopelin tai harjoitusten kannalta lämmittely siis yksinkertaisesti parantaa suorituskykyä. Monelta lämmittely jää helposti puoleen tiehen tai sitä pidetään turhana ja tylsänä, mutta lämmittelyä ja sen tärkeyttä ei kannata laiminlyödä. Kunnolla tehty lämmittely on harjoittelun perusta, sillä se valmistelee kehon rankkaa suoritusta varten ja harjoittelun tuloksetkin näkyvät nopeammin, kun pääset treenaamaan täysillä.

Miten jääkiekkoilijan kannattaa lämmitellä

  • Polvet ja lonkka kannattaa huomioida erityisen hyvin, sillä luistelu rasittaa varsinkin näitä kehon osia.
  • Olkapäät vaativat myös täyden liikeradan kiekon käsittelyyn ja laukomiseen. Niitä on siis hyvä lämmitellä joka suuntaan.
  • Keskivartalon lämmittely kannattaa tehdä aktivoivan lämmittelyn aikana, joten ohjelmaan kannattaa huomioida, että lajisuorituksen vaatimat lihakset lämpiävät kunnolla.
  • Jääkiekkoon kuuluu paljon lineaarisia, lateraalisia ja diagonaalisia liikkeitä. Näitä on siis hyvä myös “kuivaharjoitella”.
  • Nopeana ja fyysisenä lajina jääkiekko vaatii pelaajalta erityisen paljon. Lämmittelyyn kannattaa siis panostaa huolella ja venyttelyt tehdä kunnolla.
  • Loukkaantumisen ehkäisemiseksi lonkan lihaksisto ja lapaluut ovat tärkeitä alueita.
  • Lämmittelyharjoituksen tulisi kestää vähintään 15 minuuttia.

Oman lämmittelyharjoituksen tekeminen

Lämmittelyn suositeltu kesto ja vaativuus riippuvat paljon sen tekijästä. Hyvässä kunnossa olevan urheilijan tekemä tai vetämä lämmittely saattaa olla totaalisen uuvuttava jollekin toiselle. Harjoituksen sisältö ja lämpötila, jossa harjoitellaan, vaikuttavat myös. Harjoittelijan mahdolliset heikkoudet ja vammat tulee huomioida lämmittelyohjelmaa suunnitellessa.

Harjoituksessa kannattaa aloittaa ensin yleispätevällä lämmittelyllä, jotta kaikki kehon lihakset saavat lämpöä ja heräävät, ja sen jälkeen jatkaa täsmällisellä ohjelmalla. Kevyestä juoksulenkistä, hyppimisestä ja dynaamisesta venyttelystä saa jo hyvän pohjan lämmittelyohjelmalle. Viiden minuutin lenkki ja muutama venyttelyliike auttavat jo herättelemään elimistöä, aivoja ja lihaksia.

Venyttelyn ja lämmittelyn tekeminen saattavat tuntua turhalta, mutta ei kannata antaa niiden yksinkertaisuuden ja tylsyyden hämätä, vaan lämmittelyohjelma kannattaa tehdä loppuun asti. Voimaharjoitteluita tehdessä kannattaa peruslämmittelyn jälkeen tehdä muutamia liikkeitä kevyillä painoilla tai jopa pelkällä tangolla.

Muista juoda riittävästi vettä lämmittelyn aikana!

Write a Comment

Your email address will not be published.