Usein huomiotta jäänyt ja aliarvostettu osa jääkiekkoharjoittelua on pelaajan ruokavalio. Valmentajat saattavat keskittyä enemmän voimaharjoitteluun, taitojen kehittämiseen ja käytännön harjoituksiin. Varjoon jää usein terveellisen ravinnon merkitys ja monipuolinen ruokavalio. Kova työ ja harjoittelu tuottaakin varmasti tulosta, mutta jos jääkiekkoilija ei syö tarpeeksi ja oikeita ruokia, saattaa osa harjoittelun hyödyistä jäädä saamatta.
Viimeisen muutaman vuoden aikana jääkiekon pelaajien ruokavalioon on kiinnitetty enemmän huomiota ja sen on todettu vaikuttavan aiempaa enemmän menestykseen. Aikaisempina vuosina ei ollut erikoista, vaikka ammattilaisjääkiekkoilija olisi polttanut askin tupakkaa päivässä. Nykyään kuitenkin tiedetään yhä enemmän terveyteen vaikuttavista tekijöistä, joten pelaajat noudattavat keskimäärin terveellisempiä elämäntapoja muutenkin. Esimerkiksi NHL-joukkueilla on omat asiantuntijansa varmistamassa, että pelaajat saavat ohjeet oikeanlaiseen syömiseen.
Jokapäiväinen syöminen
Karkit, rasvainen ruoka ja sokerijuomat kuuluisi pitää minimissä, vaikka seuraaviin harjoituksiin tai peliin olisikin vielä aikaa. Näitä kutsutaan “tyhjiksi kaloreiksi”, sillä ne sisältävät paljon rasvaa ja sokeria, mutta eivät juuri ollenkaan vitamiineja, hivenaineita, antioksidantteja, kuituja, proteiineja tai hyviä rasvoja. Ne siis lihottavat, mutta eivät auta fysiikan tai terveyden kehittymisessä.
Hiilihydraatit ovat tärkeässä roolissa jaksamisen kannalta. Ne ovat ikään kuin kehon polttoainetta. Varsinkin nuorille ja kehittyville pelaajille riittävä määrä hiilihydraatteja on tärkeä seikka, sillä keho kuluttaa niitä runsaasti harjoituksen aikana. Hedelmät, vihannekset, täysjyväviljat, maito ja erilaiset pavut sekä pähkinät ovat hyviä hiilihydraattien lähteitä.
Proteiinit auttavat lihasten kasvussa ja palautumisessa, niistä ihmiskeho käyttää ikään kuin rakennuspalikoina. Proteiiniannos tai kaksi jokaisen aterian yhteydessä on hyvä lisä aktiivisesti harjoittelevalle jääkiekkoilijalle. Parhaan tuloksen saat kun syöt vähän proteiinia ennen harjoittelua – jotta energiaa ei kulu liikaa ruoan sulattamiseen harjoittelun aikana – ja harjoittelun jälkeen syöt tai juot palautumiseen tarvitun runsaamman määrän proteiinia. Proteiinia on runsaasti lihassa, kalassa, maitovalmisteissa, kananmunissa sekä erilaisissa palautus- ja treenijuomasekoituksissa.
Vesi on myös erittäin tärkeä osa elimistön kunnossa pitämiseksi. Ihminen selviääkin ilman ruokaa jopa viikkoja, mutta ilman vettä elimistö alkaa kuihtua päivissä. On hyvä muistaa nesteyttää usein, sillä hyvä nestetasapaino auttaa elimistöä ja lihaksia toimimaan. Jos tunnet janoa, olet pitkittänyt veden juomista jo liian kauan. Nyrkkisääntönä voidaan pitää vähintään kahta litraa vettä päivässä, mutta veden määrän tarve riippuu myös yksilöllisistä tekijöstä, kuten pelaajan iästä, koosta ja muista elämäntavoista.
Pelipäivä
Pelipäivänä on tavallistakin tärkeämpi muistaa syödä riittävästi ja monipuolisesti. Jääkiekkopelit kuluttavat energiaa harjoituksiakin enemmän, joten jos pelaaja ei muista syödä kunnolla, saattaa suoritus pelin aikana olla huonompi. Monipuolinen aamiainen kannattaa muistaa syödä ennen päivän aloitusta, sillä sen avulla elimistösi ja aivosi lähtevät käyntiin ja ovat valmiina päivän haasteisiin. Hyvin nukutun yön ja pitkien unien jälkeen elimistö tarvitsee lisää ravintoa ja monipuoliseen ateriaan kannattaakin panostaa heti aamusta.
Lounas kannattaa syödä vähintään kolme tuntia ennen peliä, jotta elimistö ehtii muuttaa ruoan energiaksi, eikä kuluta energiaa sen sulattamiseen pelin aikana. Aterialla kannattaa myös juoda hyvin, jotta nestettä on varastossa peliä varten.
Pelin jälkeen kannattaa tankata proteiineja ja hiilihydraatteja, jotta elimistö ja lihakset palautuvat nopeammin raskaan suorituksen jälkeen. Ateria kannattaa nauttia viimeistään kaksi tuntia pelin jälkeen.
